”Aina kiire, kiire jonnekin on…”, kuten Sammy jo aikoinaan lauloi. Onko ihmiselle luontaista luoda itselleen kiirettä? Ainakin tuntuu siltä, että suurin osa elää ja kokee itsensä tärkeäksi kiireen kautta. Syytetään yhteiskuntaa, työpaikkaa tai jotain muuta, mutta onko syy lopulta itsessä tai sitten geeneissä?
Monet elävät elämänsä tosi kiireisinä ja sitten kuolevat kiireesti kiireen keskellä. Jopa haaveita pyritään toteuttamaan kiireellä. Johtuuko kiire ajasta, jonka ihminen kokee katoavan kuin hiekka valuu tiimalasissa? Onko eläimillä kiire muuten kuin esimerkiksi paetessa vihollista? Onko kiire tehty osaksi luomakuntaa tarkoituksella? Onko se osa jonkinlaista kirousta? Uskoisin, että eläimet eivät varsinaisesti koe kiirettä, vaan toimivat perustarpeidensa mukaan. Kiire lienee siis vain ihmiseen liittyvä ilmiö.
Monet elävät elämänsä tosi kiireisinä ja sitten kuolevat kiireesti kiireen keskellä. Jopa haaveita pyritään toteuttamaan kiireellä. Johtuuko kiire ajasta, jonka ihminen kokee katoavan kuin hiekka valuu tiimalasissa? Onko eläimillä kiire muuten kuin esimerkiksi paetessa vihollista? Onko kiire tehty osaksi luomakuntaa tarkoituksella? Onko se osa jonkinlaista kirousta? Uskoisin, että eläimet eivät varsinaisesti koe kiirettä, vaan toimivat perustarpeidensa mukaan. Kiire lienee siis vain ihmiseen liittyvä ilmiö.
Voiko kiirettä yrittää välttää tai ilman sitä ollenkaan edes elää? Pitääkö kiire ”maailman pyörät pyörimässä”? Jos kiirettä pyrkii välttämään, tuleeko lopulta myös siitä kiire? Pitääkö antaa vain periksi kiireesti ja hyväksyä kiire väistämättä elämään kuuluvaksi kuten esimerkiksi syöminen ja juominen?
