Ystävänpäivä
Ystävänpäivä,
samalla Voiton nimipäivä. Voitto oli päättänyt ottaa töistä vapaapäivän
juhlistaakseen ystävän ja -nimipäiväänsä. Hän heräsi tapansa mukaan
säntillisesti tasan kello 6.30. Hän asteli kylpyhuoneeseen ja sulki oven.
Vilkaisu peiliin ja hampaiden pesu. Normaalista Voitto suoritti aamupesun
lyhyen kaavan mukaan pesemällä kasvot ja kainalot. Nyt hän kuitenkin päätti ottaa
kunnon kuuman kylvyn juhlapäivän kunniaksi.
Onneksi Voitto
sattui asumaan 60-luvulla rakennetussa talossa, jossa lähes kaikissa
huoneistoissa oli vielä kylpyamme. Voitto laittoi kylpyvaahtoa kohisevan veden
sekaan. Houkutteleva tuoksu valtasi kylpyhuoneen. Voitto astui ammeeseen.
Ihanan rentouttava lämpö sai hänet hymyilemään. Vapaapäivä, eikä kiire
minnekään. Olisi aikaa kylvyn jälkeen syödä kunnon aamiainen ja lähteä sitten
kaupungin vilinään vaikkapa mukavia kuppiloita kiertelemään.
Voitto käänsi
hanaa isommalle ja amme täyttyi nopeasti. Reilun tunnin kylvettyään, hän päätti
peseytyä ja lähteä valmistamaan aamupalaa. Mitä ihmettä – ovi tuntui
jumittuneen. Lukituskieleke oli kai katkennut, eikä ovea todellakaan saanut
auki. Kännykkää Voitolla ei tietenkään ollut kylpyhuoneessa. Lisäksi hän asui
alimmassa kellarikerroksessa, joten koputuksetkaan tai huudot eivät kuuluisi
naapureille. Voiton valtasi epätoivoinen olo. Pesuhuoneen ovi oli vankkaa
tekoa, joten hakkaamalla tai työntämällä sitä ei saanut auki. Vaikka oli
ystävänpäivä, Voitolla ei ollut tässä kaupungissa yhtään varsinaista ystävää.
Voitto
oli peruspositiivinen ihminen, joten hän pohti hetken, mitä kummaa nyt pitäisi
tehdä. Hetken pohdittuaan Voitto muisti, että hän oli piilottanut viskipullon kaappiin
pyyhkeiden sekaan. Hän löysi pullon helposti ja hymy nousi Voiton kasvoille.
Hän laittoi ammeen tulpan paikoilleen ja väänsi kylpyammeen hanan auki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti