Ääretön määrä hetkiä, mutta kuitenkin niin vähän aikaa... aika neljäntenä ulottuvuutenamme on tarkemmin ajatellen kummallinen ja ainakin Simpanssista vaikeasti ymmärrettävä käsite? Silloin, kun toivoisi ajan kuluvan hitaammin - se ikäänkuin kiihdyttää tahtiaan ja päinvastoin tuntuu matelevan, kun sen soisi kiitävän. Kummassakin tapauksessa hetkien määrä on sama - ensimmäisessä vaihtoehdossa toivoisi pystyvänsä tarttumaan niihin ja hidastamaan aikaa.
Elämämme on kuitenkin aivan liian lyhyt, jotta täyteen elämään riittäisi tarttuminen vain ns. miellyttäviin hetkiin - miellyttävien hetkien määrää tulisi pyrkiä lisäämään! Joutilaisuus...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti