Joolua:)

Apinat viättää joolua - todelle mukavata....tosin elämän realiteetit tulivat joulunakin vastaan - kuolema kävi sukulaisissa aattona vieraisilla...

Carpe diem pitää sisällään elämän koko kirjon iloineen ja suruineen.  Elämä on karuudessaan elämisen arvoista - turha esittää tahi "edustaa"; aidosti ja raadollisen rehellisesti vaan eteenpäin kohti joutilaisuutta...

Savolaisittain - Hyvvee Joulua!:)

Hetkestä hetkeen

Ääretön määrä hetkiä, mutta kuitenkin niin vähän aikaa... aika neljäntenä ulottuvuutenamme on tarkemmin ajatellen kummallinen ja ainakin Simpanssista vaikeasti ymmärrettävä käsite? Silloin, kun toivoisi ajan kuluvan hitaammin - se ikäänkuin kiihdyttää tahtiaan ja päinvastoin tuntuu matelevan, kun sen soisi kiitävän. Kummassakin tapauksessa hetkien määrä on sama - ensimmäisessä vaihtoehdossa toivoisi pystyvänsä tarttumaan niihin ja hidastamaan aikaa.

Elämämme on kuitenkin aivan liian lyhyt, jotta täyteen elämään riittäisi tarttuminen vain ns. miellyttäviin hetkiin - miellyttävien hetkien määrää tulisi pyrkiä lisäämään! Joutilaisuus...

Olla vaan

Olla vaan valmiina ja ehyenä valmiissa maailmassa - tämän luulisi olevan itsestään selvyys itsestään selvyysien joukossa, vaan valitettavasti tämä taitaakin olla enemmän poikkeus poikkeuksien joukossa... yltäkylläisyyksien länsimaailma - tarjoaako se meille lapsilleen lopulta muuta kuin ahdistavaa, jatkuvaa kilpajuoksua ja mammonan tavoittelua?

Kaikki me länsimaalaiset olemme globaalisti ajateltuna syntyneet kultalusikka suussa - arvostakamme ja olkaamme kiitollisia! Pitäkäämme itsestämme ja toisistamme huolta - toisilla tarkoitan tietysti koko maapallon kansalaisia. Yksi prosentti meistä nauttii vähän kärjistäen 99 %:sta maapallon rikkauksista - siitä osaltaan aiheutuu mielestäni suurin osa ihmiskunnan ongelmista. Toisaalta koko lajimme perusominaisuus on loputon ahneus - asiat ovat siis lopulta viime kädessä Korkeemman kädessä.

Kumpa siis "vain" osaisimme olla tyytyväisiä tässä valmiissa maailmassa...

Ota käpäläsi ja käy

A.Paasilinnan 'Jäniksen vuoden' innoittamana kannustan meitä kaikkia "vakavasti" harkitsemaan, ottamaan käpälämme ja käymään... Jokainen päivämme on uusi mahdollisuus - EI tarkoitettu tuhlattavksi vastenmielisissä tahi liian kuormittavissa kuvioissa. Kuviolla voi tässä tarkoittaa esim. nykypäivän työelämän yhä tiukkenevia silmukoita ja kiivaammin pyöriviä rotanpyöriä.

Harvalla meistä rohkeus (tai muut mahdollisuudet) riittää oikeasti astumaan Vatasen lailla läpi seinän ja kulkemaan kohti uusia mahdollisuuksia välittämättä yhteiskunnan tms. aiheuttamista turhista paineista. Itsekkään en vielä ole sitä tehnyt...'carpe diem' on tältä osin siis vielä konkretisoitumatta. Askelmerkit ovat mielessäni kuitenkin piirtymässä yhä selvemmin - on siis "vain" ajan ja sen ainaisen vaihdonvälineen (siis raha) kysymys, miloin lopulta toimin kuten opetan.

Joutilaita viikonloppuja kaikille "linjoilla olijoille" ja samankaltaisia ajatuksia tässä harmaassa ja hektisessä maailmassa pohtiville joutilaille tai tuleville sellaisille:)